Ilmajoen kenttäperusviiva Rannanmäki - Mansikkakylä

Perusviiva linjattiin kesällä 1929 Rannanmäestä Mansikkavuoren juurelle, ja se oli vajaa 6,2 km pitkä linja.

Vanhoissa dokumenteissa puhutaan Mansikkakylästä, mutta paremmin se varmaan tunnetaan Mansikan loukkona tai Mansikkaloukkona.

Perusviiva piirrettynä nykyisen karttapohjan päälle.

Varsinainen mittaus tapahtui 26.6 - 1.7.1930, ja se tehtiin invarlankamittauksena.

Invarlankamittaus oli senaikainen paras tarkkuusmenetelmä ja -väline, ja siinä pyrittiin minimoimaan kaikki mittauksen virhemahdollisuudet.

Varsinainen lanka oli 24 metriä pitkä metallilanka, jonka molemmissa päissä on millimetriasteikko, ja jonka materiaalissa on huomioitu muuttumattomuus lämpötilan vaihdellessa. (invarteräksestä Wikipediassa)

Perusviiva mitattiin neljä kertaa, ja jokaisella kerralla vaihdettiin mittauslankaa.

Mittaus Rannanmäessä 1930. Mittaryhmässä oli aina kaksi Geodeettisen laitoksen asiantuntijaa, kaksi statiivimiestä, kaksi punttimiestä ja kirjuri. Apuna ja statiivimiehinä käytettiin usein sotamiehiä, ja kirjurina ylioppilaita. Ote GL julkaisusta no 18. Kuvaa klikkaamalla löytyy koko sivu.

Geodeettisen laitoksen mittaajina toimivat :

• Pentti Kalaja (lisätietoa Wikipediassa)
• Uuno Pesonen (lisätietoa Wikipediassa)

Kirjuriksi oli mainittu nimi A.Kautto, joka lienee kuvassa näkyvä ylioppilaslakkinen herra.

Mittauspöytäkirja

Pari otetta mittauspöytäkirjasta (Geodeettisen laitoksen julkaisu no 18).

Tuona aikana tieteen kielenä käytettiin yleisesti saksan kieltä.

Kuvassa 1 näkyy miten mittaukset on tehty eri päivinä, ja kelloajat, mittaussuunta, lämpötila yms.

Kuvassa 2 näkyy mittauksen tarkkuus, ja mittauspöytäkirjan lukema 6193.3673 m
jossa mittausepävarmuudeksi (toleranssiksi) kirjattiin +/- 0.8mm.

Kuva 1 (ote GL julkaisusta no 18).

Kuva 2 (ote GL julkaisusta no 18).

Maastotyöt

Mittausvirheiden poistamiseksi tehtiin maaston alimpiin kohtiin korotetut mittauslavat, joilla saatiin mittauslinja "oikaistua" suoraksi virheiden välttämiseksi.

Kuvia luoman ylityksestä. Joululehden tekstissä puhutaan Nahkaluomasta, mutta jälkeenpäin asiaa pohdittaessa tuo luoma täytyy olla Varvenoja eikä Nahkaluoma. Varvenoja on Nahkaluoman sivu-uoma.
(lisätietoa voi lähettää kirjoittajalle, jos joku voi tätä vielä varmistaa).

Varvenojan ylitys ja mittauslavat. Kuva GL arkistosta.

Korotettu mittauslava. Kuva GL arkistosta.

Mansikkakylän pieni mittaustorni

Mansikkakylän tornin kuvaus (ote GL kolmiopistekantakirjasta).

Sekä Rannanmäelle että Mansikkakylään (perusviivan päätepisteet) oli rakennettu pienet kolmiotornit, joista saatiin näkyvyys Oksivuoren ja Santavuoren pisteisiin. Niitä tarvittiin suurennusverkon mittauksessa, josta aiheesta löytyy oma kohta myöhemmin.

Mansikkakylän tornin kuva löytyy Geodeettisen laitoksen arkistosta.

Purkulupa tuolle tornille annettiin jo 1946.

Mansikkakylän torni heinäkuussa 1930. Kuva GL arkistosta.

Ote GL kolmiopistekantakirjasta.

Ote GL kolmiopistekantakirjasta.