Pässilänvuoren torni

Pässilänvuoren torni elokuussa 1930. Kuva Uuno Pesonen GL arkisto.

Pässilänvuoren torni suunniteltiin alustavasti jo 1926 tehtävän Sikavuorelle, ja sinne tilattiin jo rakennuspuutkin valmiiksi.

Mutta 1929 suunnittelussa huomattiin että näkyvyys sieltä ei riittänyt, ja piste siirrettiin 3,5 km lounaaseen Pässilänvuorelle. Myös barometrimittaus näytti että Pässilänvuori on 22 m korkeampi.

Myöhemmin kesällä 1929 (31.7 - 3.8) rakennettiin paikalle rekognosointiteline, jonka pilari oli 17 m ja lippu 23 m korkea. Niillä saatiin varmistettua pisteen soveltuvuus ja näkyvyys kaikkiin tarvittaviin muihin kolmiopisteisiin; esim. Teuvan Aittakallio.

Varsinainen kolmiotorni rakennettiin seuraavana kesänä 14 - 21.6.1930, työnjohtajana Vilho Kärkkäinen Geodeettiselta laitokselta, ja apuna oli 10 sotamiestä.

Tässä vaiheessa tornin korkeudeksi tuli 14,63 m (=laitepöydän korkeus).

GL mittaajia vieraili tuolloin 1930 ja sen jälkeenkin tornissa varsin usein, koska osa mittauksista kesti useita päiviä. Asuintaloksi on mainittu Hyövällin talo.

Kolmiopistekantakirja

Otteita Geodeettisen laitoksen kolmiopistekantakirjasta :

Kuva GL arkistosta.

Kuva GL arkistosta.

Kartta vuodelta 1930, kolmiopistekantakirjan liitteenä. GL arkisto.

Tornikallio

Ennen peruskarttojen julkaisemista paikalliset (ainakin noppalaiset) tunsivat tuon paikan vanhalla nimellä Tornikallio. Peruskartan myötä paikka sai nimen Iso-Pässilä.

1930-1970 luvuilla siellä kyllä olikin torni lähes koko ajan, joten nimi on voinut syntyä 1930 tornin jälkeen, tai sitten paikalla on hyvinkin voinut olla venäläisten torni jo tätäkin ennen, ja nimi on vanhempaa perua.

Joka tapauksessa rakennusvaiheessa löytyi kallioon hakatut merkinnät :

" Tornin keskuksesta 3 m suuntaan N on venäläinen keskusmerkki, risti ja vuosiluku 1910. "

Samanlaiset merkinnät löytyy myös Puurovuorelta ja Santavuorelta, joten nuo paikat on tunnettuja kolmiopisteitä jo vanhemmalta ajalta.
Venäläisten käyttämistä pisteistä oli kyllä hyvät tiedot myös suomalaisilla, joten niitä haluttiin käyttää jatkossakin, kun olivat osoittautuneet parhaiksi paikoiksi näkyvyyden kannalta.

Myöhemmät vaiheet

Maanmittauslaitos teki myöhemmin omia lisämittauksia, varsinkin peruskarttojen takia, ja sen myötä Pässilänvuoren torni rakennettiin uudelleen vuonna 1966.

Tuossa yhteydessä tornin mallia muutettiin, ja niihin rakennettiin mustavalkoiset tähysmerkit ja ilmakuvauslava tornin huipulle. Näitä ei yleensä vanhoissa 1.lk torneissa käytetty, vaan niiden mittauksessa käytettiin erillisia valaisulaitteita (auringon voimalla ja myöhempinä vuosina paristokäyttöisiä).

Myöhempi torni oli hieman matalampi kuin alkuperäinen, ja sen korkeus oli 10,90 m (PP = pöytäpölkky).

Tuo myöhempi torni onkin monelle vanhemmalla kulkijalle jäänyt hyvin mieleen, ja varsin monet ovat sinne myös kiivenneet. Itse muistan sen olleen jo heikossa kunnossa kun sinne kavuttiin, mutta toki sieltä piti käydä maisemia katsomassa.

Kuva myöhemmästä MML rakentamasta Pässilänvuoren tornista.

Kuva Olavi Yli-Vainio 14.8.1976.

Näkötorni

Vaasa-lehden artikkeli 1931.

Uusi "näkötorni" herätti myös huomiota tuolloin 1930-luvulla, ja sitä käytiin hieman kauempaakin katsomassa ja maisemia ihailemassa.

Tässä yksi vanha Vaasa-lehden artikkeli kesältä 1931. Artikkelissa tornin korkeus oli kerrottu hieman yläkanttiin, mutta se lienee ymmärrettävä asia.

Pässilänvuoren tornia käytettiin näkötornina myöhemminkin, aina siihen saakka kunnes se purettiin.

Tosin viimeisinä vuosina rakenne alkoi olla jo niin heikkokuntoinen, että vaati aika kovaa päätä lähteä sinne nousemaan. Mutta varsinkin pikkupojilta se onnistui, tai oikeastaan heitä ei sieltä voinut poissa pitääkään.

EUREF-piste

Vuosina 1996-97 mitattiin Suomeen sadan pisteen verkko, joka sidottiin eurooppalaiseen koordinaatistoon, ja toteutettiin geodeettisin GPS-mittauksin.
Pässilänvuorikin on nykyään virallinen EUREF-FIN piste.

Purkaminen

Tässä vaiheessa kirjoittajalla ei ole tietoa koska torni on lopullisesti purettu, mutta 1990 luvulle tultaessa sitä ei kyllä enää ollut pystyssä, vain joitain rakennuspuita maassa jäljellä.

Pässilänvuoren kolmiopiste vuodelta 1993. Kuva Jorma Jokela.